Esittely

Kasvatus Kasvatustyöni tarkoituksena on kasvattaa tervepäisiä koiria. Koiria jotka ovat mukavia harrastuskavereita, jotka haluavat tehdä töitä ohjaajalleen. Koirassa jota käytän jalostukseen pitää olla moottoria, eikä se saa olla arka, pelokas tai agressiivinen. Koiran tulee olla riittävän rohkea, sillä tulee olla riittävästi itseluottamusta ja työskentelyhalua niin kentällä, kuin metsässä. Pyrin siihen että koirat ovat myös fyysisesti mahdollisimman terveitä. Koiran tulee liikkua hyvin, vaivattomasti ja kestävästi. Myöskään allergioita ei ole todettu käyttämilläni koirilla. Ulkonäöllisesti jalostukseen käytettävät koirat ovat rodunomaisia.

Historiaa Ensimmäinen koira meille hankittiin kun olin 6-vuotias. En halunnut päivähoitoon, joten vietin vuoden ajan päivät yhdessä pk colliemme Pickin (Golden Rose Karamillos) kanssa. Pick oli meillä parivuotiaaksi asti, mutta sitten muuttuneiden olosuhteiden takia siitä luovuttiin. Kun olin 11-vuotias sain ensimmäisen oman koiran. Olisin halunnut ison koiran, mutta äiti oli päättänyt että pieni koira meille otetaan. Muistan kun äiti toi 12-viikkoisen sheltti pennun kotiin. Katselin sitä hetken ja totesin, "tästäkö sitten tulee pieni koira..." Arveluni osui oikeaan. Ykä sheltistä kasvoi 48 senttiä korkea poika. Pidimme Ykän kanssa pitkistä lenkeistä ja metsässä rämpimisestä. Jonkin verran kävimme myös tokokoulutuksissa. Toko kokeisiin emme koskaan tulleet menneeksi. Kokeisiin meitä kyllä kannusteettiin, mutta Ykä oli rekisteröimätön ja tunnistusmerkitsemätön. Tuolloin olin niin nuori, etten osannut asialle mitään tehdä, eikä kokeet edes hirveästi kiinnostaneet. Kun sitten opiskeluaikoina muutin kotoa pois, pakkasin myös Ykän mukaan. Niinpä Ykä oli sitten miltei 13 vuotta osa jokapäiväistä elämääni. Valitettavasti Ykälle tuli vanhemmiten runsaasti kasvaimia, joita jonkin verran leikeltiinkin, mutta kasvaimet veivät lopulta voiton. Hieman ennen kuin Ykä täytti 13 vuotta, päätin lopetuttaa sen joulukuussa -03 nenä ja otsaonteloissa olevien kasvainten aiheuttaessa veristä sierainvuotoa. Mutta tätä ennen vuonna -99 olin ajautunut monen sattuman kautta Terrun kenneliin auttelemaan koirien hoidossa. Terru kennelissä oli silloin neljä suurnautseria ja kolme keskikokoista snautseria. Sain paljon arvokasta oppia silloiselta kennelin omistajalta Antti Varikselta. Valitettavasti Antti sairastui vakavasti ja hän joutui luopumaan kennelin pidosta ja osasta koiria. Niimpä sitten alkuvuodesta 2000 matkaani lähti suursnautseri Evi (Top-Style Evinrude) eläkepäiviä viettämään. Puuhastelimme jonkin verran tokojuttuja ja koulutuksissakin kävimme, ihan vain mielen virkeyden ylläpitämiseksi. Niinpä minulla sitten oli hetken aikaa (neljä vuotta) kaksi koiraa. Kun Ykästä luopumisen aika tuli, niin ajattelin että ei ikinä enää enempää kuin yksi koira.... Sitten kuitenki melko pian iski kova koirakuume. Halusin harrastuskoiran, jonka kanssa puuhastella enemmänkin. Evi kun alkoi osoittamaan jo vanhuden merkkejä. Mietin shelttiä, mutta en halunnut niin pientä koiraa. Tuskin sentään toista kertaa kävisi sellainen tuuri että Ykän mittoihin olisi päästy. Aikani rotuja pyöriteltyä päädyin bortsuun. Niinpä sitten jo alkuvuodesta -04 minulla oli kaksi koiraa taasen, kun Veki (Starsky Ökyveikko) asettui taloksi. Sitten koiraharrastus imaisi oikein kunnolla mukaansa ja kasvattaminenkin alkoi hieman kiinnostamaan. Etsiskelin mieleistäni bortunarttupentua miltei vuoden päivät. Lopulta sitten tuli Nita ( Kalisha Vom Skuddenhof ) saksasta -06 alkukesästä. Niinpä sitten vuoden päivät minulla oli kolme koiraa. 2007 keväällä Evin sydän alkoi reistailla oikein urakalla. Kesäkuussa Evi oli jo niin voimaton, että katsoin parhaaksi lopetuttaa Evin. Taasen tämän jälkeen oli hiukan koirakuumetta, mutta onneksi nuo kaksi nuorta aktiivista koiraa ovat pitäneet minut niin kiireisenä, että tosissaan en ole uutta koiraa harkinnut.

Koti Koiramme asuvat minun ja mieheni kanssa omakotitalossa Laukaan Saviolla. Asumme maaseudulla peltoaukeiden ympäröimänä. Tarhakin koirilla on, mutta se on ollut lähinnä vuohien käytössä... Lenkkeilen paljon koirieni kanssa. Minusta koiran pitää olla hyvässä kunnossa, varsinkin jos haluaa että se jaksaa tehdä töitä harrastuspuolella. Kävelemme paljon metsissä. Syksyisin hyödynnän sänkipeltoja. Talvella hiihdän ja lumikenkäkävelen koirien kanssa. Lenkit teemme pääasiassa irrallaan juosten (myös emäntä...), mutta pitkiä remmilenkkejäkin välillä tehdään. Kesällä käymme usein uimassa. Koirat tosin aloittavat aikaisemmin keväällä ja lopettavat myöhemmin syksyllä, kuin emäntä. Koirat ovat miltei aina mukana menossa. Kumpikin koirani pitää hyvin paljon autoilusta ja etenkin Veki olisi myös mielellään lähdössä mukaan töihin, jonne valitettavasti en voi koiria mukaan ottaa. Onneksi olen kuitenkin saanut järjestettyä asiani niin, että voin tehdä pääasissa puolikasta työaikaa. Tämä on ollut hyvä ratkaisu kaikin puolin. Harrastelen molempien koirien kanssa pääasiassa tokoa. Molempien kanssa teen myös metsäjälkeä ja käymme agilityssä. Välillä hieman paimentelemme. Vekin omina erikoislajeina on ollut viestiharrastus, valjakkohiihto ja canicross.